sunnuntai 7. syyskuuta 2014

I will be right here waiting for you !

Moikka! 

Mä en tiiä miten mä alottaisin tän postauksen. Mä oon ihan sanaton. Oon joutunut hyvästeleen tän viikonlopun aikana kaks mun parasta kaveria. Toinen mun kavereista, Minttu, lähti puoleksi vuodeksi Italiaan au pairiksi ja sen seikkailuja voit lukea TÄÄLTÄ. Toinen taas lähtee huomenna aamulla Afrikkaan kolmeks kuukaudeksi ja sen matkasta voit lukea TÄÄLTÄ



Voitte vaan kuvitella, että mun viikonloppu kulu aika haikeissa tunnelmissa. Perjantaina suoraan koulusta menin Pirkkalan lentokentälle saattamaan Minttua ja sieltä suoraan menin valmistelemaan Paulan läksiäiskorttia ja illalla oli aika hyvästellä myös Paula - kyyneleiltä ei todellakaan vältytty. Vaikka kolme kuukauttakin kuulostaa lyhyeltä ajalta, niin se on silti mulle tosi pitkä aika kun ennen ollaan nähty vähintään melkein kerran viikossa. Afrikkaan yhteyden pitäminenkin voi olla hieman vaikeempaa kun Italiaan, mutta kyllä me keinot keksitään! ''Mä voin aina lähettää sulle sieltä tekstiviestin.''





Vaikka me ei olla edes tunnettu hirveen kauaa, ehkä hyvin joku pari kolme vuotta, niin nää tytöt on silti mulle tositosi tärkeitä. Niitten kanssa voi olla oma ittensä ja niille voi puhua mistä vaan. Vaikka meidänkin ystävyydessä on ollu sekä ylä- että alamäkiä, niin me ollaan selvitty kaikesta ja kaikki on vaan tuonu meitä lähemmäs toisiamme. Ollaan opittu tunteen toisiamme paremmin, tiedetään mikä toista ärsyttää ja mistä toinen tykkää. Mä en vois enää todellakaan kuvitella elämääni ilman näitä tyttöjä.

Koska mun pää lyö ihan tyhjää, enkä enää keksi mitään sanomista näistä tytöistä, niin haluun vaan toivottaa niille oikein hyvää matkaa! Nauttikaa kaikesta, mä pärjään täällä ja odotan teitä kun tuutte kotiin. Silloin nähdään ja tehdään kolmistaan jotain tosi kivaa. 



Näkemiin, näkemiin sulle tänään sanon niin
näkemiin, kiitos niin kun me ystävystyttiin.
Näkemiin, luvattiin, hetkeksi vain erottiin.









torstai 4. syyskuuta 2014

SUMMER UP 2014

Moikka! 

Kertoilen nyt vähän kesällä tapahtuneista jutuista näin myöhään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se meni! ;) Startattiin Susannan kanssa SummerUp-festareille heinäkuussa. Liput oltiin ostettu jo paljon aiemmin, koska haluttiin olla varmoja että me päästään sinne. Me majottauduttiin kaks yötä siellä telttakylässä, ja musta siinä on festarimeininkiä enemmän kun siinä että nukkuin hotellissa. Onneks sattus tosi hyvät ilmat, ei satanut ollenkaan ja teltassa pärjäs tosi hyvin. Eihän me siellä tosiaan oltu kun vaan yöt, kun muut päivät humputettiin siellä festarialueella.



Oli kyllä oikeesti tosi hyvät festarit, mulle ensimmäiset jollei hämyvestareita lasketa, hahah! Esiintyjät oli mun mieleen, vaikkei nyt ihan kaikki, mutta suurin osa. Mä tykkäsin tosi paljon ja tästä jäi hyvä maku suuhun ens kesää ajatellen että vois käydä taas joillain festareilla.



Mun yks suurimmista unelmista toteutu siellä. Oon nimittäin tositositosi pitkään halunnut hypätä benji-hypyn, ja oonkin sanonu että se on mun todo-listalla ennenkun mä kuolisin. Mua jännitti ihan törkeenä hypätä se, vaikkei mulla mitään korkeenpaikan kammoo ookkaan. Mun päässä vaan pyöri kysymys ''mitä jos se naru katkee''. Kattelin siinä ensin ihan rauhassa muutaman hypyn ja kun kaikki näytti hehkuttavan sitä, niin mä ajattelin että nyt tai ei koskaan. 


Olin varannut sitä varten rahaa, koska mä tiesin että tuolla se on mahdollisuutta hypätä. Ei muutakun jonoon vaan, vuoronumero käteen ja omaa vuoroa odottamaan. Juttelin siinä yhden tytön kanssa joka oli myös menossa hyppäämään ensimmäistä kertaa. Onneks sitä jännitti kanssa, niin en ollut yksin mun jännityksen kaa. Katteltiin siinä vielä, kun jotkut hyppäs ennen meitä ja sit tuli tän tytön vuoro jonka jälkeen oli mun vuoro. Ilmeestä päätellen voi päätellä että mua ihan tosissaan jännitti se tosi paljon.


Onneks mun seurana tuolla ''kopissa'' oli tommonen hyvännäkönen mies, niin se lievitti mun jännitystä! XD Se jutteli ja kyseli että oonko hypännyt ennen, jännittääkö mua asteikolla 1-10. Hirveesti muuta mä en muista, muutakun sen kun hän laski 3-2-1 mene. Sit kaaduin vaan reunalta ja that's it! Ehkä maailman siistein juttu. Olin niin onnellista tyttöö sen jälkeen että ei ollu toista. Okei, olin ehkä lievässä shokissa koska olin niin onnellinen ja kaikkee sekasin. Sen jälkeen oli Susannan vuoro hypätä.





Oltiin kattomassa Immanuelin keikkaa ja törmättiin meijän kaveriin joka sitten nappas musta ja Susannasta yhteiskuvan.








Siellä oli ihan tosi paljon ihmisiä ja onneks me päästiin melkein eturiviin. Eihän me seistykään siellä kun melkein koko lauantai päivä, koska Cheek esiinty illalla ja sen mä tietenkin halusin nähdä mahdollisimman läheltä. Mulla jäi ääni silloin tuonne Lahden Mukkulan rantaan, mutta onneks parin päivän päästä sekin halus tulla sieltä takasin jotta mä pystyin sit taas puhumaan kunnolla.




Kaiken kaikkiaan oli tosi mahtava reissu, vältyttiin tapaturmilta ja suuremmilta vahingoilta. Saatiin kokee yks viikonloppu yhdessä, yhtä kokemusta rikkaampana, yks unelma toteutettuna. Tästä on hyvä lähtee ens kesän festarikesään! 

- Emilia 

tiistai 2. syyskuuta 2014

LONDON !

Hellurei! 

Kesän alussa tehtiin meidän jo pitkään suunnittelema reissu Lontooseen mun serkun, tädin ja tädin miehen kanssa. Oltiin 8 vai 9 päivää ja siinä ajassa ehti kyllä nähdä jos jonkinmoista. Rahojen puolesta vähempikin aika olis riittänyt!!

Lennettin Lontooseen tosi kauan, kun meillä oli välilasku Ruotsissa. Siellä lentokentällä venailtiin sit tosi kauan ja se oli hiukan tylsää! Kaiken lisäks meidän lento oli myöhässä niin odottelu aika vaan lisäänty, eikä se siinä vaiheessa enää tuntunut yhtään hauskalta kun oli jo koko päivänä käyttäny siihen matkustamiseen.



Lopulta kuitenkin päästiin Lontooseen perille ja en muista että mentiinkö me melkein samantien nukkumaan. Taidettiin käydä jossain siinä lähellä kaupassa hakemassa jotain iltapalaa ja sit taidettiin kyllä mennä nukkumaan, että jaksettais koko seuraava päivä mennä. Meille sattus tosi hyvät kelit, kaikkina muina päivinä oli tosi kuuma ja paisto aurinko paitsi lähtöpäivänä, mutta se ei hirveesti haitannu.



Me käveltiin tolla reissulla tosi paljon, ja olis ollu mielenkiintosta ottaa askelmittari mukaan ja nähdä, paljonko askelia tuli aina päivän aikana. Me käytiin muutamaan otteeseen piknikillä, ainakin vähän pienemmillä semmosilla Saran kanssa.



Käveltiin yhtenä päivänä sitä Thames joen viertä, ja löydettiin tollanen ''ranta''. Ei siinä olis voinut uida tai mitään muutakaan sellasta, mutta me päätettiin silti, että mennään kirjottamaan siihen tuo kliseinen ''LONDON''. Jätskiautokin bongattiin pariin kertaan ja sieltä löytys jopa mullekin sopivaa mehujätskiä! Oli meinaan hyvää. 



Me käytiin aikalailla kaikki perus nähtävyydet läpi. Käytiin London Eyessä ja jos oltais päästy sinne vähän aiemmin, niin oltais nähty auringonlasku. Ehkä kaikkein hienoimpana kokemuksena koko tolta reissulta jäi mieleen Mamma Mia! -musikaali. Se oli jotain sanoinkuvailemattoman hienoo, ja loppureissun ajan me laulettiin vaan niitä lauluja.



BigBenillä käytiin myös, ja sattus sillonkin oleen tosi kiva ilma, niin saatiin tosi kivoja kuvia. Kuviahan mulla kerty koko reissulta vähän vajaa 1000, ja tässä postauksessa on vaan murto-osa niistä kuvista, hahah. Tuo alempi kuva on otettu meidän kaikkien yhteiseltä piknik reissulta GreenParkista, jos en nyt ihan väärin muista. Oli mansikoita, jotka oli muuten ihan sairaan hyviä, viiniä, leipää, viinirypäleitä, muffinseja ym.



Käytiin sit Saran kanssa kahestaan tsekkaamassa vahamuseo, joka oli aika pettymys. Odotin jotain vähän hienompaa. En edes tiennyt puoliakaan niistä ihmisistä mutta oli meillä silti sillä reissulla ihan hauskaakin. Vikoina päivinä mä aloin miettimään että mullahan ei oo yhtään tuliaisia vielä ostettuna, ja niimpä me suunnattiin sitten m&m kauppaan, joka oli tosi iso! Neljä kerrosta, kaikkee m&m krääsää ihan hulluna. Tiesin, että sieltä mä ostan tuliaisen mun pikkuveljelle.

Muutenkin melkein joka päivä me shoppailtiin ja rahaa tolla reissulla meni oikeesti ihan liikaa. Olin koko kesän kamalan köyhä kun melkein kaikki säästöt meni Lontooseen. Sain ostettua kumminkin kivoja juttuja. Alin kuva kertoo mun ja Saran shoppailutuloksen, hahah.