torstai 28. heinäkuuta 2016

Mitä oikeasti kuuluu?

''Mitä kuuluu'' on kysymys, joka meillä suomalaisilla on tapana kysyä kun näemme toisiamme. Vastauksena saamme yleensä ''hyvää'' vaikka tilanne saattaisi olla aivan toinen. Yleensä kysymys kysytään kohteliaisuudesta, eikä välttämättä jäädä kuuntelemaan, mitä toisella oikeasti on asiaa. Mitä jos meneekin huonosti, eikä osaa ehkä vastata oikeilla sanoilla?

Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska tiedän etten ole asian kanssa yksin. Oon tehnyt aika paljon töitä tänä kesänä, mutta onneksi myös vapaapäiviä on kuulunut joukkoon. Mun työ on kivaa ja meillä on kiva työporukka, mutta työ vaatii aina veronsa ja se osaa myös olla rankkaa. Mun ensimmäinen kouluvuosi oli melko rankka, kaikkien korvaustehtävien ja rästiinjääneiden juttujen takia. Toinen kouluvuosi meni vähän iisimmin vaikka kevät olikin aika kova puristus saada kaikki tehtävät tehtyä ajoissa. Mä onnistuin siinä ja tiedän että tuun myös onnistumaan ensi vuodesta vaikka tiedossa on jo korvaustehtäviä ja muutama poissaolo. Tää kesä on ollut jotenkin super rankka kevään jälkeen, ja tiedän, että syksystä on tulossa vähintään yhtä rankka. Vähän pelottaa kuinka jaksan, mutta tänne ollaan tultu vain selviytymään ja onneksi mulla on ihania ystäviä kuitenkin ympärillä, jotka mua tsemppaa ja auttaa.



Välillä vaan kaipaa sitä ihan omaa aikaa. Aikaa omille ajatuksille ja asioille mistä nauttii. Mä oon aina nauttinut jollakin tapaa liikunnasta ja musiikista, mutta nyt kun oon jatkuvasti töissä ja satunnaisia vapaapäiviä on siellä ja täällä, en oo saanut aikaiseksi lähteä salille tai lenkille. Oon jotenkin väsynyt koko ajan enkä sen takia jaksa tehdä vapaapäivisin muuta, kuin lojua sängyssä ja katsoa netflixiä. Tiedän, että urheilusta tulee euforinen olo, mutta jo salille pääseminen tai lenkkareiden pukeminen tuntuu jotenkin ylivoimaiselta. Olisi kiva, jos sukulaiset ja ystävät kysyisivät mitä kuuluu tai haluais nähdä, mutta tässäkin yleensä mä olen se, joka keskustelun joutuu aloittamaan, ja en mäkään sitä aina jaksa tehdä. Jos mä joudun aina olla keskustelun aloittaja, kertoo se jo jotakin siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Mä haluaisin olla läheinen mun serkuille. Mulla on niin paljon pienempiä serkkuja, joille mä tahdon olla tärkeä. Mä oon aina valmis olemaan mun serkkujen kanssa. Haluaisin myös olla läheisissä väleissä mun kummien, tätien ja enon kanssa. Että mulla olisi aina joku, jonka puoleen voi kääntyä missä tahansa asiassa. Joku johon luottaa.

Ensi viikolla alkaa elokuu, ja mulla on tiedossa kivoja juttuja kuten yhdet festarit koulukavereiden kanssa, särkänniemi reissu pikkusiskon kanssa ja vapaapäiviä! Myös mun koulu alkaa elokuun lopulla, jota oon odottanut koko kesän! Turussa mulla on vaan jotenkin hyvä olla. Asuntolassa ystävien ympäröimänä tunnen itteni onnelliseksi. Harmi vain, että sitä on enää jäljellä vuosi! Mutta aion ottaa siitä kaiken ilon irti.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Tammerfest 2016

Nyt on kauan odotetut festarit takana päin ja olo on aika väsynyt. Mulla on takana kuusi vapaapäivää joten huomenna jaksaa taas uudella energialla mennä töihin. Tammerfestit on nyt siis ohi ja oli aika mieletön tunnelma, varsinkin eilen kun lauantai päivä oli kokonaan loppuunmyyty. Ihmisiä oli joka puolella ja alueelta poistuminen ajoittain oli hieman hankalaa väenpaljouden takia. Muuten festarit meni todella hyvin, ainakin meidän osalta.




Olin tänä vuonna pääasiassa mun kahden luokkalaisen kanssa festareilla ja meidän seurassa oli välillä myös mun serkku sekä mun työkaveri. Tällä kertaa jopa näin kaikki artistit ketä sinne alunperinkin olin menossa katsomaan. Ja pakkohan se on myöntää että kyllä se Cheek vain on kova kerta toisensa jälkeen. Ja sen keikan jälkeen multa ei sitten ääntä oo paljon kuulunutkaan, toivon että se palaisi pian, sillä tarvitsen sitä töissä! Pääasiassa oltiin siis katsomassa Sanni, Kaija Koo, Cheek, JVG, Anna Abreu, Juha Tapio, Vesala, Elastinen ja Antti Tuisku. Mutta myös paljon muita artisteja kyseiselle kolmelle päivälle mahtui ja fiilisteltiinkin niitä sitten muuten!








Koko reissu oli kyllä ihan mieletön. Niin paljon hyviä nimiä samoilla festareilla, että kolmen päivän lipun hinta ei siinä kohtaa enää paljon päätä huimannut. Suunnitelmissa meillä oli yhtenä iltana mennä jatkoille karaokeileen, mutta mun äänen takia me ei sitten mentykään. Viimeisenä iltana suunnattiin kyllä jatkoille tanssimaan, mutta jo hyvissä ajoin lähdettiin kotiin ja vältyttiin näin seuraavan aamun huonolta ololta. Mielessä siintää jo uusia festareita, mutta lippuja mulla ei ole vielä mihinkään ja saas nähdä, jääkö haaveet vain haaveeksi.



Kuvien laatu on vähän heikko, sillä festareilla mulla oli mukana vain mun puhelin ja sitä kautta napsastut kuvat on vähän huonolaatuisia! Seuraavaksi luvassa ehkä pienet päikkärit ja illalla pitkästä aikaa salille! Mukavaa viikon vaihdetta kaikille! 

- E



perjantai 15. heinäkuuta 2016

Yöllinen seikkailu

Kirjoitan puhelimella tällä kertaa, joten en osaa aavistaa minkälainen ulkoasusta tulee, toivottavasti jollain tapaa selkeä. Kirjoitusvirheitäkin saattaa mahtua mukaan, mutta ei anneta sen häiritä lukunautintoa

Kesä on lähtenyt käyntiin ja puoliväliä oikeastaan jo mennäänkin. Töitä on tullut paiskittua ja vapaapäiviäkin joukkoon on muutama mahtunut. Tällä viikolla vietin neljä vapaapäivää jotka tulivat tarpeeseen. Unirytmi siitä kärsi, minkä saatan tuntea huomenna nahoissani pitkän työpäivän lomassa. Työt maistuu hyvältä ja meillä on tänä kesänä tosi mahtava porukka, tykkään siitä. Edessä olisi neljä työpäivää, jonka jälkeen saa heittää aivot narikkaan ja antautua hyvän musiikin vietäväksi, sillä mä olen ostanut jälleen liput Tammerfesteille ja siellä ensi viikolla sitten tanssitaan jalkamme kipeiksi ja lauletaan äänet käheäksi, eikös sen niin pidäkin mennä? Tammerfesteiltä eniten odotan kenenkä muun kuin Cheekin keikkaa, mutta luvassa on myös paljon muita hyviä artisteja bändejä, kuten JVG, Vesala, Antti Tuisku ym. 


Ajattelin että olisin ehtinyt blogia kirjoittelemaan kesällä enemmän, mutta en tajunnut sitä että työnteko ottaa veronsa ja työpäivien jälkeen olen aivan kuittipoikki. Vapaapäivinä sitä tulee lähinnä vaan löhöiltyä eikä jaksa edes avata tietokonetta. Koitan parantaa tapani loppukesää kohden. Juhliakin tähän kesään on jo muutamat mahtunut. Serkkuni rippijuhlat kesäkuussa sekä pikkuveljeni rippijuhlat viime sunnuntaina. En jaksa niistä kasata erillistä postausta, mutta voin kertoa että sain loistavia kuvia molemmista juhlasankareista.

Syy, miksi kirjoitan postausta näin myöhään on todellakin se unirytmin sekoaminen. Huomenna (tai siis tänään) herätyskello soittaa ensimmäisen kerran 8:00 sillä 10:00 on oltava jo töissä. Ajatukset virtaavat yöllä paremmin (mistäköhän se johtuu?) ja tuntuu että joku muu olisi kirjoittanut tätä tekstiä kuin minä itse. Ei minulla sen erikoisempaa asiaa ole, toivottavasti saisin pian unen päästä kiinni. 

Hauskaa viikonloppua kaikille!